Auta muita, autat myös itseäsi

Moni kysyy, mitä hyötyä kehitysavusta on meille Suomessa? Asia vaikuttaa kaukaiselta ja kehitysapuun käytetyt varat tuntuvat valuvan hukkaan, kun konkreettisia tuloksia on vaikea nähdä kotimaassa

Mietitäänpä uudelleen. Kehitysyhteistyövaroilla voidaan auttaa maailman köyhimpiä heidän kotimaissaan. Varoilla autetaan tyttöjä käymään koulussa, naisia kehittämään omaa liiketoimintaa ja vammaisia olemaan aktiivisia kansalaisia.

Samalla maailmasta, siis myös Suomesta, tehdään turvallisempi meille kaikille, kun autetaan köyhimpiä takaamaan hyvän elämän edellytykset.

Eräässä kyselyssä todettiin, että kansalaiset mieltävät kehitysapumäärärahat suuremmiksi kuin ne ovatkaan. Mieti hetki ja tee oma arviosi. Kuinka suuri prosentti bruttokansantulosta menee kehitysyhteistyön määrärahoihin?

Tällä hetkellä luku on 0,6 prosenttia, vaikka Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysavun 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä 1970-luvulla kansainvälisesti asetettu tavoite on vihdoin saavutettava.

Panostamalla määrärahoihin Suomi pystyisi parantamaan asemaansa kansainvälisenä toimijana. Kehitysavun käyttöä kirjassaan arvostellut entinen Suomen Mosambikin suurlähettiläs Matti Kääriäinen toteaa, että Suomen varmana pidetty YK:n turvallisuusneuvoston paikka vuonna 2012 meni sivun suun, koska Suomen taakse ei saatu kehitysmaiden ääniä. Tämä johtui siitä, että kehitysavun määrä ei ole koskaan saavuttanut muiden Pohjoismaiden tasoa eikä Suomi siten ollut kehitysmaille varteenotettava toimija.

Meidän kannattaa myös muistaa, että Suomi itse oli kehitysavun saaja sotien jälkeisistä vuosista aina 1960-luvulle saakka. Mekin saamme siis kiittää muita kansoja pitkäjänteisestä avusta Suomen saamisessa jaloilleen. Avun ei voida odottaa toimivan yhdessä yössä, vaan tuloksien saavuttamiseen vaaditaan useimmiten vuosien työ.

Kehitysapu on auttanut YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa ja parantanut konkreettisesti miljoonien ihmisten elämänlaatua. Köyhimpien maiden kehittymiseen tarvitaan kehitysavun lisäksi myös reilua kauppa- ja maatalouspolitiikka EU-tasolla sekä toimia kansainvälisen veronkierron torjumiseksi.

Kehitysapua täytyy tarkastella kriittisesti ja kehittää edelleen, mutta sen lakkauttaminen ei ole vaihtoehto. Köyhimpien auttaminen on meidän kaikkien etu.

Tietoa kirjoittajasta

Laura Ala-Kokko

Olen 37-vuotias vaasalainen vihreä kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen. Toimin Vaasan vaalipiirin vihreiden puheenjohtajana, olen mukana vihreiden puoluehallituksessa ja Folktingetin hallituksessa. Tahdon jatkaa työtä vihreämmän Vaasan eteen, ja olen siksi ehdolla Kunnallisvaaleissa 2017.